Matkaan karautettiin perjantaina 23. päivä kello 17.00 urkkatalolta bussilla. Oli pieni pettymys, kun ketään uusia alkeiskurssilaisia ei uskaltautunut mukaan; reissuillahan sitä uusiin kavereihin tutustuu :). Heikki ja Marja olivat varanneet mukaan leffoja, joten menomatkalla lintin telkkareissa pyöri Bileet ? ( mistähän syystä elokuvan katsomisen jälkeen aina, kun kuulee biisin "What is love", pää alkaa vipattamaan vasemmalle? ) , Hohto ja yli 2h pitkä Han Moo Do -video. Oli kiva katsoa, kun opettajat Inseon Hwang ja Young Suk näyttivät miltä täydelliset tekniikat näyttävät. Siis jos mikään tekniikka nyt voi ylipäätänsä TÄYDELLISEKSI tulla.
Lintissä oli runsaasti tilaa, ja suurin osa mahtui valloittamaan yksin 2 penkkiä (kuten minä :P). Käytiin matkalla vielä Kiteeltäkin innokkaita hanmoodolaisia mukaan kyytiin.
Lohjalle päästiin katastrofeitta puolen yön maissa. Majoitus oli järjestetty koululle liikuntasaliin, tosin osa kuitenkin linnoittautui ympäri rakennusta portaikkojen tasanteita myöten. Joensuun seuralla oli mukana mikro, ja vähän oli kivaa syödä kaupan pizzaa LÄMMITETTYNÄ :). Ekana iltana, tai yönä, ei tapahtunut mitään erikoista. Tai korjaan: meille salissa nukkuville ei tapahtunut mitään erikoista. Esimerkiksi Jesse and the boys taisivat pitää hauskaa korviin kantautuneista epämääräisistä jutuista päätellen...
Aamulla oli kiva herätä ihan äimistyneenä, kun yöllä oli tullut lisää porukkaa ja sali oli täynnä makuupusseja. Sitä vaan ihmetteli, että onkohan nyt missannu jotain. Popula alkoi heräillä seitsemän aikoihin. Minäkin heräsin joskus vartin yli. Se oli kylläkin ihan tyhmää, koska lopulta kisapaikalle lähdettiin vasta yhdeksältä. Kisapaikka oli aika lähellä, ehkä jotain kilometrin päässä. Katsomosta saimme valloitettua pari penkkiriviä, johon perustettiin Joensuun seuran tukikohta :). Opettajat Young Suk ja Inseon Hwang saapuivat kisapaikalle valvomaan ja seuraamaan kisoja.
Mustien vöiden ottelut alkoivat yhdentoista maissa. Oli kiva seurata kunnon matseja. Ja olivathan meidän omatkin mustat vyömme Matti "Matso" Martikainen ja Heikki "Super Hessu" Immonen ottelemassa ja näin lisäämässä kannustusinnokkuutta. Jarska ja Arska (Jari H. ja Ari L.) ottelivat ensimmäistä kertaa mustien vöiden sarjassa ja antoivat kovat vastukset kanssakilpailijoille. Ville P. eli toisin sanoen Iso V oli aina kameran kanssa heilumassa siellä, missä tapahtui jotain. Elikkäs kisafiiliksiä kannattaa käydä katsomassa kisakuvista. Kuvathan kertovat enemmän kuin 1000 sanaa... ainakin tästä reissusta :D.
Katsomossa oli rento meininki (enkä minäkään vielä jännittänyt, koska omat ottelut olisivat vasta seuraavana päivänä) ja hieromista tuli harjoiteltua vapaaehtoisiin. Iso V teki varmaan ison virheen osoittaessaan osaavansa hieroa, nimittäin sen jälkeen kaikki odottivat vuoroaan päästä hierontaan. Ja tämän tarinan julkaisemisen jälkeen hierontapyyntöjä luultavasti satelee lisää :).
Erikoislajeihin meiltä osallistuivat Kristiina P. eli Kikka (nunchaku -ottelu), Jesse U. (nunchaku -ottelu, erikoispotkut) Jari H. (kissa pituus, murskaus, erikoispotkut??), Heikki (nunchaku -ottelu, murskaus) ja Ari ja Marja (murskaus). Oli siistit fiilikset, kun meidän Kikalla meni ensimmäinen nunchaku matsi tosi hyvin ;). Voittoa ei tullut, mutta ei se olisi ollut mahdotonta. Marjan murskaus oli myös häikäisevää ja tosi kannustavaa! Kisoissa oli myös itsepuolustusnäytöksiä. Kahden mustan vyön tekemä oli ihan paras! (Anteeksi vain, en muista herrojen nimiä, vaikka he ansaitsisivatkin tulla mainituiksi :)
About viideltä minä, Sari S., Kikka, Heli K., Matso ja Iso V lähdettiin pitkän päivän jälkeen syömään kotipizzaan. Nälkäiset miehet suoriutuivat pizzoistaan (ja Sarin neljänneksestä) mutta minä sain ottaa puolet mukaan. Osattiin onneksi vielä takaisin kisapaikalle.
Murskaukset alkoivat ulkona kisapaikan pihalla. Marja sai murskattua upeasti kaikki harkot; nyt meillä tytöillä on uusi idoli :). Muutkin särkivät harkkoja ihan kiitettävästi. Meni se kymmeneen, ennen kuin palattiin koululle. Ylemmät vyöt jäivät vielä johonkin kokoukseen ja tulivat myöhemmin. Jesse and the boys majoittuivat poikien pukuhuoneen lattialle. Tasan kello 22.00 kaikille tehtiin selväksi, että valot sammutetaan välittömästi ja hiljaisuus alkaa... (ei siitä sen enempää, paikalla olleet tietää ;) Ööh... Toivottavasti kukaan ei häiriintynyt liiaksi vähän vähemmän hiljaisista joensuulaisista. Porukka oli väsynyttä ja jutut sen mukaisia. Voisin piirtää kaavion, joka kuvaa juttujemme tason laskua tasaisella syöksykierteellä.:D Kikka, Sari, Heli ja minä saimme vielä rentouttavat hieronnat.
Palataan nyt vielä kuitenkin aikaan ennen nukahtamista. Yksi kohokohta oli seinälle heijastetut varjo-esitykset. Kuinkahan moni salista oli tuolloin vielä hereillä? Kiitokset tuntemattomille "valonheitin pojille" ja illan staroille *no names* :). Siinä taisi olla kaikki, mitä uskaltaa mainita aiheesta ;). Edelleenkin; paikallaolijat tietää... (Älkää nyt harmitelko yksityiskohtien puutetta, vaan tulkaa itse mukaan ensi kerralla. Silloin nimittäin saatte tietää mitä tarkoittaa, jos on HAUSKAA.) Helin piikkikaulapannasta ja vyöstä en mainitse mitään.. :)
Ei vielä nukuttanut, ja hyvä, sillä nukkuminen olisi käynyt varmaan vähän vaikeaksi ottaen huomioon metrin päässä olevan *ah, aina niin ihanan* tuoksuisen seuran suojakassin. Niin kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi; yleiseen tunkkaisuuteen (joka johtuu siitä, kun suuri joukko ihmisiä nukkuu samassa tilassa) ja meetfurstin löyhkään sekoittuneena se muodostaa... lähtemättömän vaikutuksen. Mutta ei se tietenkään vaikuttanut siihen, etteikö jutut olisi vielä irronneet :p. Kikka tais olla meidän jengistä eka, joka nukahti. Muut seurasivat pikkuhiljaa perässä, kunnes hereillä oli vain kova kolmikko :P.
Lähdettiin katsomaan, minkälaiset *bileet* poikien pukuhuoneessa oli menossa. Nämä bileet olivat kyllä aika kovat, kaikki nimittäin nukkuivat! Olisi kyllä odottanut jotain, kun Jannella oli jopa mukana sellaiset minimaaliset kaiuttimet kannettavaan CD -soittimeen:) (äänikin oli kärpäsen luokkaa). Hiipparoitiin portaat ylös rapputasanteelle, mutta meidät tultiin häätämään pois. Jatkettiin matkaa luokkahuoneeseen, joka oli oleskeluhuoneena niille, jotka eivät halunneet vielä nukkua. Suomi-USA peli oli loppunut ja nyt sieltä tuli joku mustavalkoinen ufo- elokuva. Jeps...
Ari ja Jari saapuivat keskuuteemme ja lähtivät jossain vaiheessa nukkumaan. Mekin päätimme jättää ihmiset sinne hälisemään ja palata saliin. Oli muuten rankka suoritus väistellä sikinsokin nukkuvia ihmisiä pilkkopimeässä :). Kovasta kolmikosta Sari nukahti ensimmäisenä ja minä viimeisenä.
Aamulla heräsin samaan aikaan kuin edellisenäkin aamuna, mikä ei olisi ollut kannattavaa, sillä olisin saanut muutettua viiden tunnin yöuneni hieman pidemmiksi. Lähdimme kisapaikalle vähän liian myöhään; katsomo oli jo melkein täynnä. Piti istua portailla ja penkkien päissä. Minä (yllätys yllätys!) podin valtavaa kisajännitystä; ruokaa ei meinannut saada alas yhtään ja oli paha oli. Onneksi Heli hali ja Talvis rauhoitteli puhelinsoiton kautta ollessaan Treenailemassa veljensä Tuomaksen luona laulua:). Inhottavinta kisoissa on kyllä odotella ottelulistojen julkaisua. Ennen sitä kun ei yhtään tiedä, pitäisikö olla jo lämmittelemässä vai onko ottelut vasta tuntien päästä.
Ottelulistoista sitten selvisi että minä ja Kikka olimme samassa sarjassa ja Sari ja Susanna joutuivat ottelemaan vastakkain. Minulla oli 2 ottelua; hävisin (asia tullaan vielä korjaamaan :P) Kikalle ja voitin toisen matsin. Olen siitä onnellinen, etten saanut liiaksi osumia rakkaaseen pääkoppaani, joka on jo muutenkin ihan sopivan sekaisin. Vähän jäi harmittamaan, etten tehnyt yhtään VT- heittoa, sillä Heikki oli luvannut jokaisesta heitosta Kinder -munan.:)
Muillakin meni ottelut hyvin. Kävin koutsimassa pari ottelua ja kiiruhdin seurailemaan muiden seuralaisten matseja eri kentille. Me Helin kanssa huusimme pari kertaa kannustuksena HMD bileistä tutuksi tullut *JNS Han Moo Do, Gonna make your move*, mutta ilman asiaan kuuluvia liikesarjoja ;). Ensi kisoihin pitää Jessen lisäksi lähteä muutkin alkuperäiset kannustajat, jotta saadaan Joensuulle kunnon kannustusjoukkue!!
Palkintojen jakoa odotellessa ja välissä ihmiset häröilivät ja otettiin pari ryhmäkuvaa. En itse asiassa ole perillä seuralaistemme kahmimien mitalien määrästä, mutta ainakin Marja sai 2 kultaa, Heikki hopean ja kullan ja Matti, Ari ja Jari tavoitetta ensi kisoihin ;).Kahdeksalta palkinnot oli saatu jaettua ja kamat kasattua. Suojakassi ja mikrokin muistettiin kantaa linttiin. Valloitin taas 2 penkkiä. Paluumatkalle oli varattu kiva leffa: Braveheart -Taipumaton. Pysähdeltiin pari kertaa huoltoasemille, niin kuin tullessakin. Yhdellä pysähdyksellä päätettiin ottaa sellainen ryhmäkuva, jossa kaikki olivat. Odoteltiin ulkona kuvaajaa, mutta kun häntä ei näkynyt, piti mennä sisälle ulkoa jäätymästä. Tauon jälkeen keräännyttiin bussin edustalle ja Iso V:kin saatiin kuvaan, kun kamera annettiin bussikuskille. Niille, jotka eivät olleet paikalla, kerrottakoon että ulkona oli KYLMÄ! Tämänhän tietysti voi päätellä Arin ilmeestä ja Keijon täkistä...
Jostain syystä anteliaaksi heittäytynyt Jesse tarjosi kaikille Dumle -karkkeja ja vesirinkeleitä. (hehee... toi oli pakko mainita..) Bussimatkan pari viimeistä tuntia sujui rennoissa ja väsyneissä tunnelmissa; suurin osa oli untenmailla.
Valitettavasti en ole maininnut tarinassa läheskään kaikkia mukana olleita. Muiden naamat näkyvät esimerkiksi ryhmäkuvasta :). KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE!