Matka alkoi Joensuun urkkatalolta klo 8:00 minibussin ja yhdeksän reippaan Han Moo Do harrastajan turvin. Tällä kertaa mukana oli Heikki, Jari, Hilkka, Matti K., Jere, Jirka, Kristiina, Kirsi ja minä Anna. Ripauksen jännitystä matkalla antoi Heikin (joka ajoi) epätoivoinen yritys löytää jarrupoljinta risteyksessä ja oven aukeneminen yritettäessä avata ikkunaa. Menomatka meni kivasti ja musa soi!
Vaajakoskelle saavuttiin n. klo 11.30, jolloin mustan vyön kokeet olivat juuri alkaneet. Seurailimme kun opettajat Young Suk ja In-Seon Hwang korjailivat ruskeiden vöiden virheitä alkujuoksuissa. Bongailimme paljon muitakin mustia vöitä, joista mainittakoon vaikkapa Aslak de Silva. Menimme ulos urheilukentälle odottelemaan kuntorata -osuuden alkua, jota ennen saimme katsella mustan vyön kokeeseen osallistuvien rehkivän lihaskuntoa. Kaikilla Joensuun seuralasilla oli tietenkin päällä oman seuran t-paidat, joka loi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja erotti meidät joukosta. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, kunnes kuntorata alkoi ja samoin sade. Patjat kannettiin sisälle sateensuojaan ja saimme tehdä lihaskuntoliikkeet märällä juoksuradalla.
Juoksumatka ei onneksi ollut odotettua viitäkymmentä metriä, vaan ehkä noin puolet siitä. Ensimmäisen sarjan voitti Jirka ja Jere oli neljäs. Toisessa sarjassa voiton vei Kristiina, Kirsi oli kolmas ja minä neljäs. Pidempään harrastaneiden naisten sarjan aikana satoi vettä kaatamalla. Sateesta saivat kärsiä myös toimitsijat, joita mm. Hilkka ja Matti K. olivat. Jarikin osallistui Heikin jälki-ilmoittamana omaan sarjaansa. Tällä kertaa voittoa ei tullut kannustuksesta huolimatta. Heikkikin näytti kannustavaa esimerkkiä osallistumalla mustien vöiden sarjaan. Heikin sijoitus oli kuudes.
Kuntorata -osuuden jälkeen oli aikaa palautua ja tankata energiaa seurajuoksuun. Neljän maissa ilmoitettiin seurojen lähtöjärjestys. Seuroja oli ilmottautunut seitsemän, joista lähdimme matkaan kolmantena. Täytyypä sanoa, että oli mahtavat fiilikset, vaikka olinkin porukan heikkokuntoisin. Vauhti oli minulle liian kova, eikä asiaa auttanut mäkinen maasto. Ensimmäinen 1,8 km meni Heikin ja Matin minua uskollisesti auttaessa, mutta toisella kerralla samaa lenkkiä juostessa kunto petti pahemman kerran ja Jari joutui kantamaan minua parikin kertaa, jotta jaksoin taas juosta. Joukkue tuli maaliin viidentenä. Tiedän, että olisimme olleet viimeisiä ilman Heikkiä, Mattia ja Jaria, jotka jaksoivat raahata minut maaliin asti. Elikkä SUURI kiitos siitä heille :) Täytyy kiittää myös Hilkaa, Jereä, Jirkaa, Kirsiä ja Kristiinaa, jotka jaksoivat juosta sinnikkäästi ilman apua.
Takaisin Joensuuhun lähdettiin Jarin ajaessa. (Festivaalit olisivat jatkuneeet kylläkin vielä seuraavana päivänä) Pysähdyttiin tauolle Jari-Pekkaan, jossa oli 2 isoa trampoliiniä. Heikki ja Jari pomppivat ja heittelivät voltteja innoissaan niillä. Kristiina ja Hilkkakin kävivät niitä kokeilemassa. Joensuuhun saavuttiin kymmenen jälkeen. Matka oli minusta aivan mahtava :) ja tulen varmasti ensi vuonnakin (kohan olen saanut kohotettua kuntoa :P) Toivottavasti saadaan silloin koko Joensuun seura mukaan ja voitetaan seurajuoksu!!